Kesän kuulumiset

Huhhuh, kesä meni vauhdilla! Blogikin oli monta kuukautta lomalla, osaako tätä Bloggerin ohjelmaakaan enää käyttää! Yksi syy niin blogin hiljaisuuteen kuin treenin vähäisyyteen on ollut Nallin toilailuiluista johtuneet jumit. Toinen syy on ollut omat kiireet kesän aikana: agilityleirin ja omien häiden järjestäminen sekä työkiireet. Nyt ollaan kuitenkin taas blogin äärellä ja toivottavasti pian myös reippaana agilitykentillä.

Nallin mielestä häähumu pilasi sen kesän agilitymenot ;)

Törmäilyjä ja jumeja

Nalli on kesän aikana törmäillyt ja kaatuillut useampaan kertaan. Näkyviä vammoja ei ole ollut, mutta fyssarit ovat löytäneet jumeja ja hyppytekniikka on paljastanut jäykkyyttä, etupainoisuutta ja lantion vinoutta hypyissä. Ekat törmäilyt olivat alkukesässä agilityssa, kun Nalli törmäsi renkaaseen ja kaatui putkessa. Rengastörmäys oli täysin oma virhe, sillä lelun puuttuessa yritin treenata renkaan tarjoamista namilla ja koira tuijotti vain mun namikättä ja hyppäsi rengasta päin. Putkessa kaatuminen johtui siitä, että Nalli juoksi liian kovassa vauhdissa suoraan putkeen 90 asteen kulmassa ja yritti ottaa mutkaputken tapaan olkapäällä tukea. En edes itse tajunnut tilannetta, mutta treenikaverit näkivät mitä putkessa kävi. Putkijarrulla Nalli sitten pysyi viimein pystyssä. Tämä pisti miettimään että miten usein koirat putkissa kaatuilevatkaan.

Näiden agilitytörmäilyiden jälkeen Nalli on toilaillut myös arjessa. Se on rallatessaan mm. törmännyt parkkeerattuun autoon niin että valjaat hajosivat sekä hypännyt mahalleen terassin reunaan. Pahin tärsky oli kuperkeikka asfalttiin maastoauton takapenkiltä kun Nalli väisti hypätessään Amelieta. Olin kyllä saada tuossa hässäkässä sydänkohtauksen :/

Olemme käyneet kesän aikana kolme kertaa fyssarilla ja Nallista on löytynyt aina useasta paikasta hoidettavaa. Vaikka koira näyttää omaan silmään liikkuvan hyvin, hyppytekniikassa lantio kääntyy edelleen. Kesä on ollut sen verran vauhdikas, että voi olla että uudet toilailut ovat saaneet kropan aina uudelleen jumiin tai sitten alkukesän törmäilyistä johtuvat jumit eivät ole vieläkään parantuneet ja Nalli on jäänyt niitä kompensoimaan. Perjantaina 16.9. pääsemme onneksi pitkästä aikaa Patricia Hirnille tsekkaamaan tilannetta. Hieman jännittää, että miltä tilanne näyttää ja täytyykö syksy aloittaa taukoilemalla.

Jos vain voisin, pukisin Nallin kuplamuoviin! Vähän kyllä hirvittää, että minkälaisia jälkiä tällainen kaahailu jättää ja mietityttää, että miten tällaiset törmäilyt voisi ehkäistä. Yritän rajoittaa koirien riekkumista, jos ympäristö ei ole turvallinen. Amelieta komentamalla yhteistä hurjastelua saakin vähennettyä. Nalli on kuitenkin usein niin fiiliksissä kun pääsee vapaaksi maalla tai mökillä, että vauhti on hurjaa. Se juoksee suu auki, korvat takana ja pylly alhaalla. Kutsumme tätä hyeenakohtaukseksi ton luisun takapään mukaan. Jatkossa täytyy kontrolloida vielä tiukemmin, että minkälaisessa maastossa se saa näitä kohtauksia harrastaa. Täytyy myös kiinnittää huomiota turvallisuuteen autoon mennessä ja sieltä poistuessa, etenkin kun molemmat koira häsäämässä. Lopuksi täytyy vielä varoa, ettei Nalli innostu hyppäämään ylös keppiä/lelua kohti ellei alla ole vain tasaista maata. Toki hyppimistä yritetään välttää aina, mutta sitä ei olla saatu kitkettyä kokonaan pois. Melko vaikeaa olla aina valvomassa tilannetta, mutta täytyy tsempata, jotta koira pysyisi kunnossa...

Juoksaritreenit

Vaikka treenit on jäänyt kesän aikana vähäisiksi, ollaan käyty Nallin kanssa jonkin verran Juoksarikurssin treeneissä harjoittelemassa elektronista alustaa maassa. Jonkin verran aiheutti pulmaa, kun treeniin otettiin mukaan putki, sillä Nalli olisi halunnut syöksyä vain suoraan putkeen :) Käytin aluksi vain vapautuskäskyä kontaktille, mutta ollaan siirtymässä käskyyn "nopeenopee". Seuraavaksi olisi tarkoitus siirtää alusta itse A-esteelle.

Juoksaritreeniä, huomaa pikkuoravien kannustus ;)

HSKH:n agilityleiri

Tänä vuonna HSKH:n agilityleiri pidettiin intensiiviviikonloppuna Ojangossa 23.-24.7.2016. Kouluttajina oli Jouni Orenius, Leena Inkilä sekä Iina Asunta. Lisäksi luennot pitivät Jirka Vierimaa aiheesta Treenikupla sekä Patricia Hirn aiheesta Agilitya harrastavan koiran fyysiset vaatimukset ja lihashuolto. Kiva leiri, hyvät koulutukset ja luennot! Aurinko paistoi kuumasti, mutta välillä pääsi Racinel Areenan viileyteen lepäämään. Koiratkin sai pidettyä viileässä hallissa, mikä oli mahtavaa.

Lauantaina Leena Inkilän treeneissä päästiin tsekkaamaan Nallin keppitilannetta. Aiemmassa kirjoituksessa avasinkin Nallin keppiosaamista ja pulmia. Eniten ongelmia tuntuu olevan kovassa vauhdissa. Kepeillä niinkuin monella muullakin esteellä on tullut panostettua niin paljon itsenäiseen suorittamiseen että ohjaajan liikehäiriö on jäänyt vähiin. Leenan treenit sujuivat kivasti, mutta sieltä saatiin hyvin kaivettua esille meidän heikkouksia kepeillä. Saimme ohjeeksi palata kahdelle portille ja ottaa mukaan niin ohjaajan kuin koirankin vauhtia. 2x2-kepit kannattaa myös ottaa osaksi rataa.

Nalli Leena Inkilän 2x2-keppitreenissä

Sunnuntaina myös Amelie pääsi pitkästä aikaa agikentälle, kun osallistuttiin Iina Asunnan rytmitystreeniin. Taitavan seniorikoiran kanssa oli kyllä kiva juosta! Ennustin, että Amelien kunto loppuu kesken, mutta kyllä se oli ohjaaja, jolta loppui ensin kunto. Testattiin, että Amelielle toimi kaikkein parhaiten yhteislähtö, sillä tällöin alku sujui erinomaisesti ilman komentelua. Enpä ole semmoisia harrastanut vaan mennyt usein pönöttämään mahdollisimman kauas radalle. Yritetään muistaa tämä jatkossa.

Amelie Iina Asunnan treeneissä, paras veto

 

Sunnuntaina osallistuttiin myöhemmin Nallin kanssa Jouni Oreniuksen koulutukseen. Radalla oli monta meille kinkkistä kohtaa. Käytettiin melko paljon aikaa ensin japanilaiseen ja sitten takaakierto-persjättöön. Persjätössä olin koko ajan myöhässä, mutta vasta lopuksi tajusin miten myöhässä olinkaan ja että mun pitää vaan kääntyä aiemmin. No ehkäpä tämä jäi nyt paremmin mieleen.

Nalli Jouni Oreniuksen ratatreenissä

Viikonlopun uuvuttamat leiriläiset

 

Russeleiden koulutus

Osallistuttiin Nallin kanssa Virpi Kosken koulutukseen Lahden Pennalassa 11.9.2016. En halunnut hyppyyttää Nallia ja menimme ilman rimoja. Tämä olikin aika haastavaa, mutta kyllähän siellä tuli onnistumisiakin. Mukava päivä meinasi saada ikävän lopun, sillä lenkillä oltiin Nallin kanssa talloa kyyn päälle. Keskityin ihastelemaan meidän ryhmälenkin koiria ja huomasin sahalaidan vasta ihan meidän jaloissa. Onneksi kohtelias kyy väisti meitä eikä tullut lääkärireissua!

Nalli Virpi Kosken koulutuksessa, parhaat palat

Kiitos Nallin hoitajille, fyssareille, hierojalle, kouluttajille, treenikavereille ja kuvaajille!:)